Kuriilin saaret sijaitsevat Tyynessämeressä ja ovat eruptiivinen (tuliperäinen) saariryhmä, joka
venyy 1,250 km pohjoispäin Hokkaidon saarelta (Japani) Kamchatkan niemelle (Venäjä) ja ne erottavat Ohotanmeren
Tyynestämerestä. Kaiken kaikkiaan on 56 saarta saariryhmässä ja paljon pieniä kallioita.
Saarten pinta-ala on 15,600 kilometriä.
Kuriilin saarten nimi juontuu Ainun heimon kielestä, tämä heimo asui saarilla monta vuosisataa: "kur"-sana
mertkitsee "ihminen". Japanilaisella kielellä Kuriilin saaret ovat Chishiman saaria. Nykyään saarilla on sekä
japanilaisia että venäläisiä nimiä.
Suurimpia saaria ovat Kunashir-saari (Kunashiri), Iturup-saari (Etorofu), Simushir-saari (Shimushiro), Ushishir-saari (Ushichi)
ja Paramushir-saari (Poromushiri). Kuriilin ketjun suurin saari on Iturup-saari, jonka pinta-ala on 3139 neliökilometriä.
Saaren pituus on 200 km ja leveys on 7–27 km.
Keskiajassa Ainu-heimot asuttivat Kuriilin saaria. Myöhemmin 17. ja 18. vuosisadalla venäläiset tulevat
tutkimaan näitä alueita. Nykyään noin 30,000 ihmistä asuu Kuriilin saarilla (venäläisiä,
ukrainalaisia, valko-venäläisiä, tataareja, korealaisia ja Ainu-ihmisiä).
Koska saaret ovat ns. "Tyynenmeren Tulirenkaan" osa, siellä on noin 160 tulivuorta, joista on 40
toimivaa vulkaania. Yksi niistä on vulkaani "Tyatya", joka sijaitsee eteläisimmällä saarella "Kunashir".
Itseasiassa vulkaanissa on kaksi vulkaania jotka muodostavat kaksitasoisen tulivuoren.
Seuraava mielenkiintoinen tulivuorin on Atlasovin vulkaani (2,339 m), joka on korkein piste saarijonossa.
Kaikki saaret ovat eruptiivisia (tuliperäisiä), sen tähden maanjäristykset sattuvat usein.
Saaren ilmasto on ankaraa pitkien, kylmien ja lumisten talvien kanssa. Kesät ovat kylmiä ja
huuruisia. Vuotuinen sademäärä on 760–1,000 mm, suurin osa siitä on lunta, joka ilmestyy
syyskuun lopussa ja sulaa kesäkuun alussa.
Floora ja fauna
Saaren alueen meren villieläimistö on runsasta kuten 20 valaiden lajia: Harmaa Valas,
Eteläinen Valas, Ryhävalas, Pottivalas, Pyöriäinen, Orca ym.
Koska saaret ovat pieniä ja sijaitsevat kauan ei ole paljon maisia nisäkkäitä saarilla,
vaikka arktinen kettu oli löydetty saarilta jo 19. vuosisadalla.
Saarilta voidaan löytää myös jyrsijöitä, suurilla saarilla on karhuja, kettuja ja näätiä.
Eteläisillä saarilla voidaan havainnoida poroja.
Noin 200 lintujen lajia voidaan löytää saarilta. Seuraavat harvinaiset linnut elävät saarilla -
Kirjo Myrskylintu, Lyhytpyrtsö-albatrossi, Viirukehrääjä, Kultainen Kotka, Muuttohaukka, Merikotka,
Blakistonin Kalapöllö, Stellerin Merikotka, Tunturihaukka, Japanin Kurki ym.
Kasvillisuus vaihtelee tundran kasveista pohjoisilla saarilla taajaan metsään eteläisillä saarilla.
